Takaisin kehään

Jossain Päijänteen vesillä

Yhdeksän kuukautta on mennyt aika nopeasti.

Oikein hävettää.

Niin että kuinka nopeasti aika voikaan mennä. Yli puoli vuotta.

Mutta.

Tarkoituksena on edelleen jatkaa opintoja täällä Suomen Ateenassa ja päästä syventymään lisää matematiikan ( ja tilastotieteen ) ( ja taloustieteen ) ihmeelliseen maailmaan. Nyt kun tietää nämä perusjutut fuksivuoden pohjalta, niin on helppo aloittaa perjantaina koulu. Toisaalta oletetaan, että osaisin jo talon tavoilla monet jutut. Mutta on myös paljon juttuja, joista mulla ei oo vielä hajuakaan. Niitä odotellessa.

Kevät ja kesä meni joutuin, ja nyt virkistäytyneenä jaksaa taas keskittyä. Tuli tehtyä paljon töitä ja nähtyä liian vähän kavereita. Tällainen kesä tällä kertaa.

Näillä sanoilla kohti tulevaa, kohti puoliksi tuntematonta!

Hyvää syksyn jatkoa itse kullekin =)


terveisin Heli

Oi joulukuu

Kuvat kronologisesti ihan vinksin vonksin. Mutta!

1) Käytiin ensi-illassa katsomassa Star Wars. Oli huikea elokuvakokemus. Vaikka nyt vasta tänä syksynä heräsin koko hommaan, kun Fox näytti kaikki 6 elokuvaa peräkkäisinä sunnuntaina.

2) Loma. Ja joulu. Ja joululoma! Tosiaan pääsin jo joulukuun puolesta välistä lomalle, Star Warssien jälkeen taas Keski-Pohjanmaalle. Joulufiilistä ei tarvinut etsiä, ja aatto meni perinteisesti joulupukin kuumalinjan ja maittavan jouluruuan parissa. Käytiin myös pienellä lahjanjakokierroksella. Joulupäivänä olikin sitten perinteinen poikakuoron konsertti.

3) Eilen juhlittiin mun parhaan kaverin synttäreitä. Oli hassunhauskaa. Seuraavaksi sitten suunta kohti uutta vuotta ja sen juhlia - mutta sitä ennen aion nauttia kotona oleilusta ja jääkiekosta.

terveisin Heli

Sais tulla jo lunta...

Sais tulla jo lunta. Sais kuunnella joululauluja, sytyttää kynttilät ja juoda jouluteetä. Sais viedä pyörän talviteloille katokseen ja jättää muutamaksi kuukaudeksi lukkoon. Sais kulkee bussilla kouluun ja takaisin.

Tällä viikolla postilaatikkoon oli viimein kolahtanut mun ikioma Linkki-bussikortti, jossa on nyt sitten voimaa kuukauden rajattomaan bussikäyttöön! Eilen pääsin piippaamaan kortin ekan kerran, kun käytiin keskustassa ja takaisin. Helppo ja kätevä systeemi, kertakaikkiaan :)

Viime viikonloppuna käytiin jälleen Keski-Pohjanmaalla ja ostin sitten joulukortteihin tarroja^. Kuitenkaan mitkään muut joulukorttijutut eivät mahtuneet mukaan, joten saattaa olla, että vasta sitten joululomalla pääsen tekemään kortit (ellen hommaa tänne omia tarvikkeita...)

Tarkoituksena kuitenkin olis lähettää tänä jouluna ekat omat kortit! Toivottavasti onnistuu..

Yliopistossa on mennytkin ihan hyvin. Nyt tähän mennessä arvostelluista kursseista on tullut molemmista neloset. Pitää kuitenkin joka päivä olla skarppina, että pysyy kärryillä. Sellaista se on.

Mutta lunta odottavin fiiliksin täältä,
terveiset lumettomasta ja sateisesta Jyväskylästä
Heli

Piitkän tauon jälkeen

Noniin, yli kuukausi on kulunut mutta kuviapa ei ole kuulunut... tiedän, anteeksi! Hyvin täällä menee edelleen, talvi tekee tuloaan ja takki on vaihtunut paksumpaan malliin. Myös pipo ja nahkahansikkaat tulleet tarpeeseen!

Keittiö ekalla viikolla - eli ei verhoja :D Voin kertoa, ettei tuo pöytä näytä ikinä tuon tyhjemmältä. Aina siinä lojuu jotain mun matikankirjoja...

Olkkari :) Ostettiin tuo sohva ihan ekoilla viikoilla ja jalkalamppu löytyi tori.fi:stä. Kuvasta rajautuu aika paljon pois - tietokonepöytä, kirjahylly, sohvapöytä, telkkari..

Tässä kuva sohvalta telkkariin päin. Ostettiin niin ikään uus telkkari!

Kävin myös yliopistohistoriani ensimmäisillä sitseillä viime keskiviikkona. Sitsien teemana oli Villi länsi, joten pukeutuminen oli teemanmukainen:

Oli oikein mukavat pippalot, tavan mukaisesti jokaisen laulun lopussa ja välissä kohotettiin maljaa. Tässä muuten myös meidän "eteinen"! =D

Yritän tässä paraikaa selata kännykän kuvastoa läpi ja etsiä lisää esiteltävää.. Nappasin kerran koulusta tullessani muutaman kuvan mun koulumatkalta! Olin kerrankin kävellen ja ehdin hyvin ihastella, millaisia maisemia täällä Jyväskylässä onkaan:

Joku kerkeis kelata just pyörällä mun edelle... Kuitenkin, tässä junaraide jonka ylitän joka aamu ja iltapäivä mennesäni kouluun :)

Näitä pikkuvesistöjä löytyy aika paljon.

Mun uus ehdoton lempipaikka!!! Tää sorsalampi. Eikös olekkin kaunista?

Nyt on pieni kivi vierähtänyt sydämeltä tämän päivitysasian kanssa. En uskalla taaskaan luvata mitään jatkosta, on sen verran kiireitä ja koulua. Mistä sitä päivittelisi? Tenteistä ja luennoistako, hah. Ensi viikolla yksi tentti keskiviikkona. Tilastotieteistä.

Koulussa on tullut myös juteltua muiden kanssa jatkosta. Aika monet meinaa hakea vielä uudestaan toiselle alalle, muun muassa psykologiaa. Mitä enemmän oon nyt opiskellut täällä tilastotieteillä, sitä enemmän vaihtaminen tuntuis tyhmältä. Journalistiikassa kun nää mun matikkaopinnot ei painais yhtään mitään.

Mutta, tästäpä voisi päivitellä vaikka toisen kerran...

kylmin syysterveisin, Heli

#JKL

Nyt 5 Jyväskylän täyteistä päivää takana. Tyhjät ja täydet muuttolaatikot sekaisin olkkarin lattialla. Äsken vielä satoi vettä. 

Hyvin täällä menee. Yliopistossa on vielä ainakin tähän mennessä mennyt ihan hyvin ja ymmärrettävästi (huom eka viikko huom huom). Maanantaiksi pitäis olla ekat 7 harjoitustehtävää tehtynä. Vielä 3 tekemättä...

Meidän kämppä on noin 2,5km päässä Mattilanniemen kampukselta, minne mä hurautan pyörällä noin vartissa. Eli etäisyydet on mitä mainioimmat. Kämpästä sitten tarkemmin kuvia kun saadaan järkättyä loput kamat ja sohva paikoilleen (pitäis tulla ens perjantaina kotiinkuljetuksella!). Kahdelle ihmiselle tää on kyl ihan riittävän kokoinen :) 

Tietysti vielä tuntuu vähän oudolta sanoa itseään jyväskyläläiseks tai yliopisto-opiskelijaksi. Asettuminen vie oman aikansa. Tuntuu kuitenkin, että mut on otettu tosi hyvin vastaan yliopistolla! Lähes joka päivä tähän mennessä on ollut erilaista iltapäivä- ja iltatoimintaa. Vapaaehtoisuus on myös jees, yritän osallistua kaikkiin huvituksiin kunhan ehtisin! 

Kuvia siis on kyllä tulossa, mutta myöhemmin :) Tässä pikakuulumiset. 

Heli

3 päivän Berliini

Halpaa olutta, kauppoja ja hyviä ruokapaikkoja - sitä on Berliini. Berliini on elossa yötä päivää, sama mihin aikaan oli liikkeellä, joka puolella liikkui väkeä. Berliini on urbaani. Berliini oli mahtava!

Oon aina tuntenut yhdeksi aikuistumisen riitiksi sen, kun pääsee matkustamaan ensimmäistä kertaa omin neuvoin ilman vanhempia. Nyt olen siis ainakin yhtä pykälää enemmän aikuinen.

Yritettiin ensialkuun kasata tämä miniloma sellaisten lentojen mukaan, jotka lähtisivät Kokkola-Pietarsaaren lentokentältä. Epäonneksi pikkukenttien tarjonta on aika pientä, joten siirryttiin pakettimatkatarjontaan Tjäreborgille. Sieltä löytyi tämä Berliinin kaupunkipaketti, johon kuului siis lennot sekä hotelli. Hintakin oli ihan kohtuullinen - varsinkin nyt kun ajattelee jälkeenpäin!

Tähän väliin pläjäys kuvia, teksti jatkuu alla!! :

Eläintarhassa.

"Elephant house"

Virtahepo uimassa. 

"Pinguin house". Etelänavalta tuoduille pingviineille oli oma talonsa, jossa oli viileämmät lämpötilat. 

Gepardi nukkuu <3

Päässä näkyy eläintarhan kiinalaistyylinen portti.

Eläintarhan ulkopuolella. Tiilimuuriin oli kaiverrettu nämä hienot eläinhahmot!

Day 2. Bussi nro 100 vei meidät maailmankuulun portin ja tv-tornin juureen edullisesti. Hinta reilu 2€.

Yliopisto. Keskellä Berliiniä! :D

Edessä Saksan historiallinen museo ja tv-torni. Kaikki kävelymatkan päässä portilta!

Työmaata. Työmaata joka puolella!

Bussin kyydissä. Matkalla kohti hotellia. 

Lentoyhtiönä välillä Helsinki-Berliini ja päinvastoin oli AirBerlin. Jep, en ollut kuullut kyseisestä lentoyhtiöstä aikaisemmin, ja kyseessä ei ole mikään ns. halpalentoyhtiö. On kuitenkin miellyttävämpää matkustaa, kun on se oma varattu paikka koneessa, eikä tarvitse etsiä jämäpaikkoja täyteen buukatusta lentokoneesta (yläasteella lensimme Bremeniin Ryanairilla, jossa tällainen käytäntö ainakin silloin). Lentäminen on mulle aina hieman tuskaista mun herkkien korvien takia, paine tuntuu kuin joku tökkisi mun korviin nuppineuloja. Muuten lennot olivat kuitenkin mukavat!

Paikan päällä Tegelin lentokentällä odotti jonossa takseja, joten hyppäsimme niistä yhteen osoitelappusen kanssa. Varttitunnin matkan jälkeen olimme hotellin edessä. Hotel Berlin, Berlin sijaitsee noin 4km päässä "Mittestä", jossa on Berliinin kuuluisimmat nähtävyydet. 

Mä en oo matkustanut tarpeeks sanoakseni ihan tarkkaan, oliko hotelli nyt hyvä vai huono. Huoneet oli mun makuun tilavat ja kylppäri tosi tyylikäs. Ainut huono puoli oli hieman heikosti toimiva ilmastointi. Aamupala oli monipuolinen (ja siellä oli hirveästi kaikkea makeaa leivonnaista yms..) ja hotellin henkilökunta oli ystävällistä.

 Mitä me sitten siellä Berliinissä tehtiin? Heti ensimmäisenä päivänä (vielä korvat lievästi lukossa) riennettiin kiertämään Berliinin eläintarha, joka on lajimäärässä mitattuna maailman suurin eläintarha. Nähtävää oli valtavasti, ja vaikka kierrettiin suht reippaasti, aikaa kului sellaiset 2 tuntia.

Toisena päivänä kierrettiin kaikki "pakolliset nähtävyydet": brandenburgin portti ja Berliinin tv-torni. Matkan varrelle osuivat myös Siegessäule (muistomerkki) sekä Saksan "parlamenttitalo". Kierrettiin myös Saksan historiallinen museo, johon oli kerätty historian aarteita aikojen alusta (ainakin suurinpiirtein). Museo oli valtava ja olisi keskittyneempänä vaatinut monta tuntia kiertoaikaa.

Ja olennaista lomalla on tietysti myös ruokailu. Löydettiin aika läheltä meidän hotellia tosi nuorekas burgeripaikka Zsa Zsa Burger. Burgerit oli tosi hyviä ja laadukkaita (verrattavissa täysin Oulun Kauppuri5:seen) ja sisustus oli rennon tyylikäs. Tsekkasin googlesta paikan aukioloajat ja suunnistettiin paikalle aika pian avaamisen jälkeen noin puoli kuudelta illalla. Oltiin onneksi ajoissa, sillä suurin osa pöydistä oli jo varattuina!

Täysi-ikäisenä pääsin tietysti tutustumaan myös pintasukelluksena Berliinin oluttarjontaan. Suomen hintoihin tottuneena hinnat olivat halpoja. Puolen litran tuoppi maksoi noin 3,50€, kaupoista samankokoisia tölkkejä löytyi jopa alle eurolla. Alkoholikulttuuri ylipäätään tuntui olevan todella paljon löysempi - kassalla ei kysytti papereita ja illalla ihmiset istuivat ulkona ja joivat kaljaa.

Pakollinen hotellihuoneselfie :D 

Kaiken kaikkiaan oon tosi tyytyväinen reissuun! Kommentoikaa alle jos tuli mieleen jotain kysymyksiä :)


viimeinen lomaviikko käyntiin, lomaterveisin siis
Heli

Lähisokeutta

Mun viiminen kesätyöviikko pyörähti käyntiin ja samalla mieleen juolahti etten ole paljoa hiiskunut tämän kesän työpaikastani. Taide Vionojasta.

Taide Vionoja on Ullavassa sijaitseva Veikko Vionojan "taiteilijakoti" - vaikkakin hän on viettänyt täällä Haapalassa lähinnä kesiään. Silti tänne idylliseen ympäristöön on koottu kaunis ja ainutlaatuinen kokoelma Vionojan tuotantoa.

On jotenkin surullista ja joskin ymmärrettävää, ettei paikallisia - meitä, ullavalaisia, Haapalan "kätketty taidehelmi" kiinnosta. Se on aivan liian lähellä. Tänä kesänä olen saanut jututtaa niin Helsingistä kuin Oulusta asti tulleita vierailijoita. Pihapiiriin on tullut evästämään monia pitkän matkan pyöräilijöitä ja ohikulkijoita. Hekin huomaavat Taide Vionojan kyltit, vaikka me näemme ne lähes joka päivä!

Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Toivottavasti asia ehtisi muuttua vielä tämän kesän viimeisen näyttelyviikon aikana.

Mun hommaa tuolla Vionojalla on tänä kesänä ollut siis istua tiskin takana ja myydä lippuja. Sen lisäksi olen keittänyt kahvia ja silloin tällöin esitellyt halukkaille pihapiiriä. Erittäin mukavaa hommaa siis!

Lisäksi tietysti huolehdin taidetilojen siisteydestä, ja lakaisen ne joka iltapäivä työvuoron loppupuolella. Taisi olla ihan ensimmäisiä työviikkoja, kun aloitin taas perinteisen lakaisukierroksen näyttelysalien läpi. Olin jo aika hyvällä loppusuoralla, kun ovi kolahti ja naishenkilö astui vielä sisään. Kysyi jos vielä ehtisi tulla. Tottakai laitoin mopin sivuun ja annoin hänen kiertää näyttelyä.

Nainen kertoi, että oli kuvaamataidon opettajana, tosin jo eläkkeellä. Hän kiersi näyttelyn keskittyneesti läpi taulu kerrallaan. Sitten hän palasi luokseni ja kertoi tarinan, kuinka oli itse tavannut taiteilija Vionojan tämän näyttelyssä Helsingissä. Nainen oli vasta nuori kuvataideopiskelija, ja sen verran ujo, ettei uskaltanut käydä jututtamassa taiteilijaa. Vionoja itse oli kuullemma vaikuttanut kuitenkin hyvin maanläheiseltä ja rauhalliselta, vaikka hänen näyttelyään ihailtiin juuri Helsingissä! Hymy naisen kasvoilla kertoi minulle aidosta kunnioituksesta Vionojaa kohtaan.

Vielä tämän viikon ehtii tutustua Taide Vionojaan - tai sitten siirtyy ensi kesään! :)
Heli