Itsenäisyyspäivän puhe 5.12.2014

Arvoisat sotaveteraanit, uudet ylioppilaat ja muu juhlaväki

olemme kokoontuneet jälleen juhlistamaan yhdessä Suomen itsenäisyyspäivänjuhlaa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 97 vuotta siitä, kun Suomi itsenäistyi.

Kotien ikkunoilla palaa Sinivalkoiset kynttilät.  Useimmilla  on tapana katsoa televisiosta Tuntematon sotilas ja Linnan juhlat. Joulukuun kuudes on jokaiselle suomalaiselle lepopäivä.

Me nuoret saamme nauttia itsenäisen maamme hedelmistä: saamme opiskella ilmaiseksi laadukkaissa kouluissa ja syödä ilmaisen kouluruoan. Suomen valttikorttina pidetäänkin hyvää koulutustasoa ja teknillistä osaamista – eikä suotta.

Kun on syntynyt itsenäiseen Suomeen, ei osaa kuvitella elämää muuten. Ajatus sodasta tai oman itsenäisyyden puolesta taisteleminen tuntuvat etäisiltä. En ole koskaan tavannut isoisiäni, saanut kysyä heiltä ajasta ennen itsenäistä Suomea. Sitä aukkoa ei voi täyttää oppikirjoista saatavalla tiedolla.

Väinö Linnan sotaklassikko Tuntematon sotilas auttoi kaunokirjallisuuden keinoin ymmärtämään jatkosodan aikaista Suomea. Linnan romaani on ansaitusti nostettu yhdeksi Suomen kirjallisuuden merkkiteokseksi. Eläytyvä kieli ja realistiset tapahtumat jättivät minuun pysyvän jäljen, kuin muiston. Joka vuosi itsenäisyyspäivänä esitettävä elokuvaversio kuuluu monen suomalaisen perinteisiin. Tuntematon liitetäänkin vahvasti osaksi suomalaista identiteettiä.

Se, mitä Euroopassa ja sen lähialueilla on tapahtunut ja tapahtuu edelleen, on saanut mielemme valppaiksi. Edes Euroopassa maan suvereniteetti ei ole itsestäänselvyys. Tälläkin hetkellä Euroopassa taistellaan oman maan ja itsenäisyyden säilyttämisestä.

Olemme kohta tilanteessa, jossa kaikki Suomen itsenäisyyden puolesta taistelleet ovat edesmenneitä. Veteraanin iltahuudon sanoin:

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet,

muistakaa, heille kallis ol' maa.

Kertokaa lasten lapsille lauluin,

himmetä ei muistot koskaan saa!

On meidän tehtävämme pitää näitä muistoja yllä. Itsenäisyys on aina juhlanarvoinen.

Tilannekatsaus

Blogielämä on ollut vähäistä sitten viime postauksen. En pahoittele, vaan kiitän itseäni siitä, että minulla on ollut muutakin tekemistä.

Itsenäisyyspäivän juhlassa mä nousin lavalle ja pidin puheen. Meni ihan hyvin.

Käytiin maanantaina Keskipohjanmaan toimituksessa. Tuttu paikka ja tutut ihmiset. Oli ihan kivaa.

Uusin harrastus tähän mennessä on luisteleminen. Yllättäen ei-pakotettu, rauhallinen luistelu on ihan kivaa. 

Eilen tänne Kaustisen seutukuntaan saapui hirmuinen tuuli ja vesimyrsky. Kävin tilaamassa tulevalle kummitytölle kastelahjan ja kävelin siinä kauheassa myräkässä K-markettiin kauppaan. Lunta ei kuitenkaan ole näkynyt eikä näillä näkymin ole tulossakaan.

Joululoma painaa onneksi päälle ja kohta tämä syksyn lukiorumba loppuu. Kirjoitukset on taas nurkan takana ja kirjat nostettu pöydälle - vielä kun ne jaksaisi avata. Onneksi on myös kavereita ja paljon muutakin kuin pelkkää koulua :)

Uskon ja toivon, että joululomalla kynä sauhuaa myös blogin puolella vähän tiuhempaan. On jo muutama ihan hyvä topic mistä kirjoittaa. See ya!

Punaiset huulet ja syksy ne yhteen soppii

Jakso vaihtu. Koeviikon ja kirjotusten läpi rämpiminen onnistui kai jotenkuten. Vielä kun sais kuulla mitä mieltä YTL oli. Sitten ois kaikki hyvin.

Ilma on ainakin ihan hirveä, sataa ja maa on mutainen eikä voi laittaa converseja jalkaan. Lisäksi uus jakso tuottaa enemmän kuin päänvaivaa, liian vähän oppilaita sillä ja tällä kurssilla. Pistetään kurssi puoliksi, opiskelkaa itsenäisesti. En vain luota itseeni sen vertaa, että osaisin itse itsenäisesti opiskella ne asiat yhtä hyvin kuin mitä ne tunnilla oppisin. Neljä opiskelijaa yhdellä kurssilla vaan ei ole tarpeeksi.

Muuten on ollut mukavaa. Istuttiin eilen kavereitten kanssa kynttilän valossa, juotiin päärynäteetä ja kuunneltiin jazzia. Elämä antaa joskus vähän joustavuutta. Se on ihan kivaa.

Kirjoittaa kun vielä kaiken muun lomassa ehtisi. Työmäärää ei voi eikä uskalla vähätellä, mutta jostain sitä vapaa-aikaakin pitäisi puristaa. Vapaatunnitkin kuluu laskin ja MAOL kädessä.

Tänään mä ajattelin olla sosiaalinen ja kömpiä täältä majasta ulkomaailmaan. Niin ja kävinhän mä eilen myös autokoulun "kakkosvaiheessa" ajelemassa Ylivieskassa. Pianoa on tullut myös soitettua enemmän ku koskaan ( ainakin vähään aikaan ) ja kerranki tuntuu, että homma etenee johonkin suuntaan!


Heli

Syksy on kuin suklaanvivahteinen vaniljalla höystetty tumma kahvi

Tän blogin nimi passais paremminkin olemaan Helin kuukaudet tai Helin vuodet. Ei oo kerenny paljon päivittelemään - ja se kyllä näkyy.

Joskus oli kesä.

Syksy tuli ryminällä ja niin myös lukio ja kirjoitukset. Koulussa on ollut ihan kivaa ja tiedotustiimi pyörii samaan malliin kuin aiemminkin, vaikka meillä vetäjä vaihtuikin. Lehtijuttuja en oo päässy vielä värkkäilemään, mutta tulevaisuutta silmällä pitäen niitä on varmasti tulossa. Seurakunnan joululehteen ainaskin.

Mansikanmyyntikesän jälkeen tuli jonain päivänä myös palkkapäivä, ja Mustaan Pörssiin lähti tilaus Samsungin Galaxy Note -tabletista. Tabletti kulkeekin mun mukana nykyään varmemmin kuin kännykkä. Ostin netistä siihen myös kuoret, jossa oli mukana näppäimistö. Superkätevää!

Kaustisella opiskelun ja muun pyörimisen lisäksi oon nyt myös piano-opettajana Ullavassa. On mahtavaa seurata lasten kehittymistä ja ahkerointia soittimen kanssa.

Kirjoitukset on vasta edessäpäin, ja maanantaina oliskin koitos yhteiskuntaopin kanssa. Perjantaina puolestaan ois ruotsin kirjallisen osuuden vuoro. Huhhuh.

Lupaukset on lupauksia, mutta LUPAAN kirjoittaa enemmän, kunhan kirjoitusbuumin sais pois alta. Oon myös luvannut aloittaa salillakäynnin, Sims-kuurin, mediadiplomin, kokeisiin opiskelun ja vaikka mitä... Mutta tämän lupaan.


ps. Ostakaa joskus erikoiskahvia. Ne maksaa ehkä 20-40 senttiä enemmän kuin tavallinen Juhla Mokka ja makukokemus on aivan erilainen. Nimimerkillä kaakaovivahteinen, vaniljalla höystetty tumma kahvi vaatii totuttelua mutta on hyvää!

Kansalaistiedolta monipuolisia näkemyksiä ja asiantuntevaa luennointia

Viime keväänä viimeisellä jaksolla sain wilma-viestin Päivölässä järjestettävästä Kansalaistieto 2014 -kurssista. Kurssi järjestettäisiin Valkeakosken lähimaastossa elokuun ensimmäisellä viikolla - viimeisellä lomaviikolla. Ajattelin saman tien, etten mene kurssille. Se olisi heti synttäreitteni jälkeen ja mahdollisesti vielä mun viimeisellä työviikolla. 

Viikon tasapainottelin eipäs-juupas-menetelmällä ja lopulta täytin nettilomakkeen Päivölään ja painoin lähetä. Ja onneksi tein sen - nimittäin tämä kurssi antoi paljon enemmän kuin mitä osasin edes odottaa! 

Päivölä sijaitsee ihan kivenheiton päässä Helsinki-Tampere-moottoritiestä ja sinne oli helppo löytää Google Mapsin ja tulostetun reittiohjeen avulla. Majoituttiin Jussin kanssa paikan päälle jo sunnuntaina, ja se kävi Päivölälle hyvin. Maanantaina päivä alkoikin sitten klo 12 lounaalla ja ensimmäisellä luennolla. 

Päivölä oli aika iso paikka, mut tän kartan avulla suunnistaminen oli aika helppoa - ja paikat oppi päivässä. Kaikki luennot pidettiin auditoriossa ja meidän huone nro 314 olikin Majoitus kolmosessa. Lisäksi Päivölän pidempien linjojen opiskelijat piti kahvilaa Pakarissa, missä käytiinkin kerran kahvilla. 

Kaiken kaikkiaan Päivölässä nähtiin ja kuultiin 10 erilaista luentoa monipuolisesti eri aiheista. Tän kurssin parasta antia olikin asiantuntevat luennoitsijat ja ajankohtaiset aiheet. 

Myös yksi iso plussa Päivölässä oli ruoka - joka päivä tarjoiltiin aamupala, lounas, kahvi, päivällinen ja iltapala. Ruoka oli monipuolista ja salaatti- sekä leipävalikoima oli keskiverto kouluruokaa parempaa. Pelkästään viikon syömisistä olisi maksanut sen koko kurssin hinnan 35 €. 

Hyvään opiskeluympäristöön, luentoihin ja ruokaan toi lisää reissu panssariprikaatiin Parolaan sekä tykistömuseoon Hämeenlinnaan. Vois sanoa, että on ihan kiva nähdä Suomen historiaa  ja puolustustoimintaa ihan omin silmin. 

Lisäksi Päivölästä käytiin vielä parin kilometrin päässä sijaitsevassa Emil Wikströmin museossa. Okei, Wikströmin nimi ei sanonut mulle aluks mitään, kunnes tajusin että tämä kuvanveistäjä on myös Helsingin rautatieaseman lyhdynkantajien takana. 

Oli ihan siistiä nähdä myös vähän Suomen kulttuurin historiaa samalla ja Wikströmin kotipaikka Sääksjärven rannalla jätti vaikutuksen. 

TL;DR voisin sanoa, että tämä kurssi oli enemmän kuin hintansa arvoinen. Suosittelen kurssia kaikille yhteiskunnallisista asioista kiinnostuineille ja vaikutushaluisille. Tällä kurssilla näki oikeasti sitä väkeä, joka päättää meidän asioista. 

Päivölän Kansalaistieto 2014 -kurssi arvosanoin:

hinta/laatu              5/5

kurssin sisältö        4+/5

majoitus                3~3½/ 5 

----> Majoituksesta sen verran, että tilat oli hyvät (asuntolaksi) mutta siivous oli tehty ilmeisesti vähän huolimattomasti.

ruoka yms.             4½/5

tilat (ruokala, yleiset) 4+/5

Enää kolme kokonaista viikkoa..

Ensimmäinen kokonainen työviikko takana ja toivottavasti ainakin vielä pari edessäpäin. Viime viikko meni vähän sivusuun Toholammin ja Kaustisen välillä, festareilla en kerenny kunnolla piipahtaa muuta kuin maanantaina ja lauantaina - muuten jäi pelkiksi visiiteiksi. Ensi vuonna voisi yrittää olla tunnelmissa mukana vähän perusteellisemmin!

Kotonakin on tullut aika paljon nyt oltua, kun joka aamu maanantaista lauantaihin odottaa kello 7 herätys. Psykologiaa luettu jo lähes 2/6 kirjaa ja 3-5 onkin tämänvuotisia kursseja, jotka tarvii vain pientä muistelua. Sitten olisikin ruotsin vuoro...

Kuvaa en nyt aiheesta keksi, voitte seurailla mun kuvia enemmän Instagrammissa. Pyörin siellä aika aktiivisesti ja kuviakin tulee lähes päivittäin. :)

Kirjoitushommia kesällä oon tehny nyt vähemmän, mutta tänään postilaatikosta tupsahti mun kirjoittama riparimuistelukirje, jossa muistelin meidän omaa riparia kolmen vuoden takaa. Oli kiva kirjoittaa oman muistin varassa asioita ja käyttää materiaaleina omaa vanhaa kalenteria, seurakunnan joululehteä... kaikkea yllättävää sitä tarvitseekin kun oma muisti meinaa pettää!

Tällainen pieni päivittely tähän väliin,
Heli

Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen...

Kesätyöt siirtyy vielä ens viikkoon, psykologiaa luettu yhen kirjan verran ja vielä monta edessä. Yhtäkkiä kesän aurinko muuttui tummiksi sadepilviksi. Mitä oikein tapahtui?

Totuus on kuitenkin se, että kesällä kaikki on aina parempaa - varsinkin aamut! Kahvikin maistuu paremmalta pienessä kesäsateessa. Ja ystävien seura on kaksinverroin parempaa kesällä. Pitää vain osata nauttia siitä mitä on. :)

Piilosilla

Tassua toisen eteen ja vainuamaan. 

Kissan askel on kevyt ja ketterä, kun se sujahtaa lehtien ja puskien välistä. 

Kuuluu pelkkä kahina. Korvat taittuvat eteen ja taakse - taakse ja eteen. 

Missä saalis?

Nasua seuratessa ei voi muuta kuin nauraa! Saalistajaksi syntynyt kissa on kuin kala vedessä pihalla. Tarkkaavaisuus on viritetty äärimmilleen kun jossain puskassa naksahtaa tai puiden oksissa kuuluu viserrystä, kokoajan taisteluvalmiina.

Piilosleikki kissan kanssa ei vain onnistu. Nasu oli kokoajan tietoinen, että seurasin sitä. Jäikin poseeraamaan pari kertaa kameran eteen ja kehräsi. Sitä kun en halunnut.

Mä ja Nasu ollaan kyllä parhaat kamut :) talvella kun tulin kouluviikon jälkeen kotiin oli ensimmäisenä kissa sängyllä odottamassa. Nytkin makoilee sängyllä ja vaanii kärpästä. Hupsu kissa.

Juhannusilta

 Kylä on hiljainen kuin hautuumaa. Tuntuu melkein laittomalta kulkea omalla pihalla ja räpsiä kuvia näin kylmänä juhannusiltana. Luonto hengittää. Astun keskelle elävää, itsenäistä systeemiä, joka pyrkii eroon minusta. Se rapisee ja kahisee. Minä häiritsen sitä.

Pellolle aukeaa taulu, joka on maalattu harmaan ja sinisen eri sävyillä. Poskipäitä kylmää ja varpaat käpertyvät kylmään, kosteaan nurmikkoon. Niitä pelottaa.

Taivaskin näyttää vähän surulliselta - ehkä sekin halusi lämpimän juhannuksen. Toisaalta kaikella surullisella on kultainen kääntöpuolensa.

Juhannusfiilikset & Kokkolan ostokset

Tämä alennusmekkonen jäi vielä valitettavasti odottamaan ostajaansa.. :|

Vaikka autokoulun Kokkolanreissut onkin tarkoitettu pääasiassa ajo-opetteluun, on jäänyt myös aina n. tunti luppoaikaa ja aikaa SHOPPAILLA. Nyt viime- ja tällä viikolla oon Kokkolasta saanu mukaani Body Shopin suihkugeelin, Neutrogenan kuorintavoiteen sekä Seppälästä uudet housut.

Juhannus menee mulla tänäkin vuonna vielä kotosalla järjestellen huomisia rippijuhlia. Oli kuitenkin eilen mahtavaa käydä katsomassa ja kuuntelemassa Toholammilla jazziltaa - hyvässä säässä! Aurinko paistoi ja suojalla oli mukavasti porukkaa.

Tää ilta kuluu grillatessa ja katsoessa futista telkkarista. Hyvää juhannusta! (:

Heli

Missä olet aurinko ja kesähelteet?

Kuinka paljon mä haluaisinkaan kirjoittaa tästä kesälomasta muttei saa fiiliksiä puettua sanoiksi! Voisi vaikka sanoa, että ei halua pysyä paikallaan - uusi huone näyttää kivalta, ulkona on hyvä sää ja riittävien yöunien ansiosta olo on suht energinen joka aamu. :)

Autokoulun teoriapuoli olis nyt ohitse, ja oonki käynyt nyt muutamalla ajotunnilla. Kerran jopa Kokkolassakin! Kaikille autokoulua jännittäville voin sanoa, ettei tarvitse :D itsekin olin ajanut tosi vähän ennen kouluun menoa, mutta tarkalla korvalla ja kyselemällä pääsee pitkälle.

En oo kehitelly itelleni vielä kesäksi mitään "tehtävälistaa", mutta olisi hauskaa suunnitella kesää hieman eteenpäin. Kirjoituksiin en vielä ala lukea, ja kesätyötkin alkavat vasta juhannuksen jälkeen (eli kahden viikon päästä!).

Eli tällasta mulle nyt kesällä kuuluu kukkuluuruu! Voisin tehdä postausta mun uudesta huoneesta, sain järkkärinkin taas kuvauskuntoon! Palailhan.

1/10

Kesäkesäkesä. Eka lomaviikko on nyt takanapäin, ja entistä toimeikkaampi viikko edessä! Tässä muutama kesäinen fiilistelykuva - lisää tulee, kunhan pääsen järkkärin kanssa pihalle ja järvelle. Autokoulua on myös ensviikolla - pääsen ajelemaan toista kertaa taas tiistaina :).

Simsiäkin on tullut pelattua ihan mukavasti, mietin minkä version lataisin tähän win7-koneelle. Kun ei noista toimivuuksistakaan ole varmuutta... Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta :)